Buhii l tuuhendee er zorig sur hucheer bus muu sanaa, yavgan zaliar yavj irsen hyataduud 21-r zuund tsereg strategiin huchin chadal ni ers nemegdej hørsh zergeldee baitugai als hol dalain chanadiin uls ornuudiin jihuudesiig ch hurgej ehellee. Ønøødor Negdsen Undesnii Baiguullagiin shiidveriig huleen zøvshøørch hultsengui met haragdaj baigaa ch busad undestnuudiig uzen yadaj, nuhchin darah tsag hugatsaagaa tovlon bna. Delhiin ediin zasag sanhuugiin togtvortoi bailgah talaar tavisan olon ulsiin sanal sanaachlagiig ers eserguutsen møngøn temdegt yuan-iihaa hanshiig zoriud dooguur bailgaj europiin holboo bolon busad ornii ediin zasagt gun gunzgii hyamraliig bii bolgoloo. Orosuud 1980-aad ond barij baigaad orhison baildaanii niseh ongots teeverlegch '' Varyag'' høløg ongotsiig hyataduud hudaldan avch øørsdøø guitseej dalaid gargalaa.Hyataduud dalaig dangaar ezegnehiig iheer sanaarhdag bolloo.Uund ni amerikchuud asar ih tugshij Australia tiish tsergee tataj bna.

　

    10-15 myangan km gazar tusah tusgaltai tiv algasah balastik puujing ch hiigeed belen baidald oruulchihlaa.Ene undesten delhiig gantsaar ezegneh gesen bodol ulam l turemgii shinjtei bolsoor. Dalai tengist baigaa neft' bolon baigaliin hiigeer bayalag arluudiig øøriin medliinh hemeen Japan, Tailand,Vietnam hemeeh ulsuudtai ch shørgøøtsøldøød ehelchihlee. Sayahan manai Mongol ulsiig dairch davshilsan baidaltai '' Mongol bol tataad duussan tamhinii ish, hend ch hereggui uls'' gesen niitlel garch manaihanii durguitsliig hurgeed avav. Getel uunii daraahnaar Japan-ii Senkaku araltai holbootoigoor dahiad l Mongol ulsiin tusgaar togtnol ruu zanalhiilsen ayastai '' Senkaku arlaas 500 000 dahin tom nutag ch avah heregtei'' gesen niitleluud hyatadiin hevleliin huudasnaas salahaa boliloo. Hediigeer hyataduud iinhuu gadagshaa turemgii bodlogo yavuulj baigaa ch dotoodiin baidal ni tuiliin hund hetsuu baigaag olon ulsiin ajiglagchid bichseer bna. Olon undestnees burdsen hyatad ulsiig tsaashid avch yacah arga zam muhardmal baidald orood baigaag hyatadiin ønøøgiin tør zasgiin øndørløguud ch mederch ehellee.

　

    Ene baidlaa ch asar iheer nuutsalj 21-r zuun bol hyatadiin zuun hemeen loozognoj bna.Ene ulsiin ediin zasag ni chøløøtei baigaad, niigem uls tørøø haalttai bailgah bodlogo ni neg hesegtee amjilttai yavj bsan bolovch tsaashid ene baidlaaraa yavaad baij bolohgui ni ilt bolloo.Hyatadad uls tøriin shinetgel zailshgui hiih talaar hyatadiin tøriin øndørløguudiin zugees udaa daraa yarij baigaa bolovch haramsaltai ni kommunist togtoltsoonoos ardchilsan togtoltsoo ruu orno gedeg tednii sanasnaar bolohgui ni oilgomjtoi.Ardchilsan togtoltsoo ruu shiljihed uls tør bolon niigmiin asar tom øørchløltuud yavagdana.Ene uyed 56 undestnees burdsen ene uls zadrah magadlal asar øndør buyu barag 100% yum. Hyatadiin niigmiin togtoltsoog shuumjildeg ardchilsan uzeltnuudiinh ni medegdeliig harj baihad ardchilsan togtoltsoond shiljihed ønøøgiin Bugd Nairamdah Hyatad Ulsiin uil ajillagaag urgeljluulj, uls ornii buren buten baidliig hangana gesen medegdluudiig hiij bna.Uuniig ni ch Tøvd, Øvør Mongol, Uigaruud anhaaraltai ajiglaj tednees oligtoi ur dung huleehgui bna.Edgeer undestnuud ønøøgiin hyatadiin bodlogiin esreg bodlogo, hødølgøønuudiig bainga gargaj bna.Ene olon boslogo hødølgøøniig hyataduud tsereg armiin huchiig ashiglan darj baigaa bolovch olon ulsiin zugees huniin erh,erh chøløøg boimoldog gesen eserguutseltei bainga tulgarch bna.Namaa avrah geheer uls ni nurchih geed, ulsaa avrah geheer nam ni nurchih geed yostoi atsan shalaand orson shatriin noyon shig l bolchihood bna.Deer ni ediin zasgiin tom tom bulegleluudiin ashig sonirholiin zørchluud deed tsegtee hurchee.Øøriinhøø tolgoi deer baigaa ene olon buluugaa nuuhiin tuld tsereg armiaraa busdiig surduulj bna ch gej yaridag. Hyatadiin baidal dotooddoo iim l hund bgaa ni hyatadiig zadrald l hurgene. Ønøødriin ene amgalan taivan yum shig huuramch baidal tsaashid udaan togtnohgui ni oilgomjtoi. Mongolchuudiin huvid ene baidliig yaj ashiglaj chadahaas undestenii orshin togtnohui shuud hamaarna.

　

      Bidnii alag mahnii tasarhai, ariun tsusnii dusal Ømnød Mongolchuud ønøødør B.N.H.A.U-n bureldehuund bna.1911 ond manjiin tør møhøj mongolchuud tusgaar togtnoloo zarlasnii daraagaar buyu 1912 ond hyataduud mongoloos hotsorch tusgaar togtnoloo zarlasan bdag.Tuuhiin eedreet nugachaand tøv mongolchuud tusgaar togtnoloo avch uldej chadsan ch ømnød mongolchuudiigaa 1949 ond hyataduudad aldav.Ene gunigt tuuhiig mongolchuud hezee ch martah uchirgui.Neg undesten ugsaataniig herchin taschin deeremdeh ni tednii tsadigaa aldsan shunal herees hetersenii ilrel.Hyatadiin zadralaas bid ørsøj ømnød mongolchuudtaigaa iluu iheer nyagtarch, uzel barimtlal, uil ajillagaanii tøvshinøø urdchilan harsan baih shaardlaga zui yosoor urgan garch bna. 1,5 saya km kvadrat nutag devsgert uilchleed bolood baisan ''shine mongol'' uzel odoo hereggui bolj bna. '' Shine mongol'' uzliig undesnii uzel bolon eh oronch uzeltei hutgan oilgooson humus baisaar baigaa ni øngørsøn tsag uyeiin gunigt tuuhiin har mør odoo boltol arilaagui baigaagiin shinj yum. Ter baitugai øvør mongolchuudiig hujaa hemeen duudaj niigemd øvør mongold durgui baih uur amisgalbii bolgogsod baisaar baigaa bøgøød mongol undesten herchigden tasarsan, tarhai butarhai, huchgui, sul doroi, jijig bailgah gesen hyatadiin tøriin bodlogod buren niitsej baigaagaaraa mash hortoi yum.''Shine mongol'' uzeltnuud buriaduudiig oros bolson, ømnød mongolchuudiig hujaa bolson meteer uhuuldag.

      Ene ni yavj yavj mongol undestnii es orshihiin tøløøh nugelt har uil yum. Ene solioron dontoh øvchniig oros hyatad hoyor 1924 onoos ehlen huchtei haldvarluulsaar øøriigøø hen gedgee medehee bolison baina. Undesten gedeg oilgoltiig ali boloh, harin yastan gedeg oilgoltiig huchtei bolgosnooroo mongolchuudiig olon hesegt herchintaschih hort argiig hereglej baisan bøgøødodoo ch heregleseer baina. Mongol undestniig 3-han saya mongoloor oilgodog uye øngørch bna. '' Halhiin havtgaigaar hamag mongoliig hyazgaarlah ni zohimjgui'' hemeen doktor professor A. Puntsag guai helsen ni yutai unen bilee. Mongol ugsaatniig negtgeh Narmai mongol uzliin esreg '' shine mongol'' uzel mongolchuudiin setgelgeend hangalttai hor hurgesen. Uunii gaigaar l olon mongolchuud biye biyee tanihgui boltloo alslan holdoj,busdiin ømnø huchgui baih ehlel suuriig tavisan.Mongolchuud huchgui baih ni hend ashigtai ve? Ene ni gadniihand l ashigtai.Mongoliin tøløø gesen zurh buhen uuniig uhaarah tsag ni bolson. Zarim humuus '' hyatadiin uuriig hurgechilgui zugeer l bai'' hemeen '' shine mongol'' uzleer nomchirhdog. Ene nomchirhol odoo hend ch hereggui. Tertee tergui bid huchirheg baij chadah belen uzel nomloltoi ard tumen. Ene uzel nomloloos hyatad oros uhtelee aij bergedeg. Ene bol mongolchuudiig negtgeh Narmai mongol uzel. Harin '' shine mongol'' uzeltenguud Narmai mongol uzliig muu muuhaigaar duudaj, fashizm, nationalizm bolgon harluulah gej zutgetsgeedeg.

　

      Manaihan solongos undesten 2 huvaagdsan, german undesten 2 huvaagdsan baisan geed l shooldog hirnee øørsdiigøø 9-10 heseg bolon taschigdan huvaagdsanaa ogt meddeggui ni tuiliin emgeneltei. Bid negdej baij lhuchirhegjine, høgjinø, uildverjine,tusgaar togtnol batalgaajina,ajliin bair olon bolno, amidral ahui saijirch gadniihanii nudiig bultiilgene. Negdehguigeer ene buhen zøvhøn ulger tødii uldene. Yagaad gevel gazar zuin bairlaliin huvid hoyor ulsiin buslelt, kol'tsond ( toirog gesen oros ug) baigaa ulsiin huvi tavilan yamar baih ni oilgomjtoi shuu dee. Narmai mongol uzel boditoor 20-r zuund 2 udaa biyeleh døhsøn tuuhtei. 1911 ond bid negdej chadsan ch 1915 onii gurvan ulsiin gereegeer Oros, hyatad hoyor mongolchuudiig hoyor talaas ni havchij baigaad Øvør Mongoliig bidnees salgaj tusgaarlasan yum. Hoyor dahi udaa ni 1945 onii 9-r sard marshal H.Choibalsangiin Tsagaan heremnii derged avahuulsan negen tuuhen hovor zurag baidag. 1945 ond Stalin Kreml-d hundaga ørgøhdøø Ar, Øvør Mongoliin udirdagch marshal Choibalsangiin tøløø hemeen hundaga ørgøsøn baidag. Choibalsan ene uyed bayarlan 1945 onii chøløøløh daind yaravchlan orson baina. Chøløøløh dain hemeen nerlesen ni Japand ezlegdsen øvør mongol ahan duusee chøløøløh gedeg utgaaraa iinhuu nerlej baisan baigaa yum. Haramsaltai ni orosuud huurch Mongol ardiin armiig Chuult haalganaas butsaasnaas tuhain uyeiin Bugd Nairamdah Mongol Ard Ulsiin huvid dain duussan ch øvør mongol ahan duusee øørtøø negtgej chadahgui bolson ni tuiliin emgenelt huvi tavilan bailaa. Ønøødør delhiin uls orniig tom jijig hemeen 2 huvaan yaridag. Høgjingui ulsiig haraad baih yum bol uildverleh huchin chadlaaraa terguulj baigaa ulsiig l nerledeg bna, Negdugeert tuhain ulsiin bairshil ni olon uls orontoi huurai bolon usan, agaariin zamaar shuud hillesen baih.( Manaih shig 2-hon ulsiin kol'tsond baidaggui yum bna). Hoyordugaart uildverlel yavuulah hureltseenii ajilchidtai baih ba dotoodiin hereglegchid boloh zah zeeltei baih shaardlagatai ( hun am olontoi baih) Ene 2 bol tuhain ulsiin uildverjih amin chuhal zuil. Haramsaltai ni ene 2-n ali ali ni manaid baihgui.Iimees gadnii ulsiin dohio zangand amarhan ordog bøgøød høgjild hurch chadahgui baigaa ni uuntei shuud holbootoi yum. Uun deer tør zasgiin bodlogo nøløøløh ni medeej.

　

      Ter baitugai manai ulsiig Stalin zoriud hamgaalalt bambai uls bolgoh uudnees busleltiin baidald bailgahaar zoriud hil togtooson baidag.1990-eed ond Zøvlølt Holboot Uls zadarch Kazakstan uls bii bolson ch møn l bas busleltendee heveeree. Bugd Nairamdah Hyatad Ard Uls zadrahad Øvør Mongol Shinjaanii hoorond Gansu muj manaihtai shuud hilleheer haragdaj baigaa yum. Uuniig tohioldliin yavdal gej uzej herhevch taarahgui. Hoyor hørsh maani geopolitikiin davuu baidlaa hadgalahiin tuld zoriud hiisen yum. Mongol undestnii esreg hiisen ene hyazgaarlaltuudiig Narmai mongol l evdej chadna.Øør yamar ch huch uunii esreg zogsoj chadahgui. Mongolchuudiig 9 heseg huvaaj, nutag devsger, bayalag, geopolitikiin bolomjuudiig deeremden avch Mongol undestniig ugui bolgoh ajluudiig hyatad oros hoyor uye shattaigaar hamtran hiiseer irsniig tuuhiin sharlasan huudsuud gerchilseer baidag. Ene ajillagaa il dald helbereer odoo ch urgeljilseer bna. Enen ni hyatad oros 2-iin øørsdiinh ni orshin togtnohuin tøløøh mongol undestniig zoliosloh zolioslol yum. Endees l ene 2 yagaad huchirheg, bid yagaad jijig sul doroi baih yostoi gesen asuultiin uchig høvørnø. Oros bol 17-r zuund shorongiin horigdol, hulgaich orgodol Ermakiin achaar Shivert buyu Sibiriig ezlen turemgiilliin ehleliig tavisan baidag. Hyatad døj sayahan 1949 ond l elsnii urdah mongolchuud buyu Øvør Mongoliig ezlen turemgiilsen. Odoo bidend hyatadiin zadraliig tevcheertei huleeh tsag ireed bna. Zadralaas ehen uyedee eyereg sørøg zuil medeej garna. Ene baidliig haash ni erguulvel zohiltoig bid urdchilan harsan baih yostoi. Uunii daraagaar Orosiig dahin zadalj delhiin huchnii tentsveriig zøv gargaj, tuuniig hadgalah arga zam ruu shiljih yostoi. Huuchin shig '' ah nar mini'' hemeen tenegtdeg uye øngørsøn. Odoo Narmai Mongoliig yamar baidlaar baiguulah ve hemeen bodoj argachlaliig zøv tomiyoloh heregtei bolood bna.

　

      Es chadval mongol hemeeh suulchiin golomt tasarna. Delhiin uls guren tsag urgelj øørchløgdøn huchirhegjij, sulran doroitoj yavsaar baidag. Mønhiin yum gej baidaggui. Ter baitugai mønhiin hørsh gedeg ni shal hudlaa zuil yum. Olon uls zadarch butarch , niilj l baidag. Ingesneeree hajuu hørshuud ch øørchløgddøg. 1990-eed onii eheer Zøvlølt Holboot Uls zadarch, shine ulsuud uusej, shine shine hørshuud uussen. Manai ''shine uzelten''-guud gazar nutgaa uureed nuuchihguigees hoish mønhiin hørshteigøø evtei bai hemeen nomchirhdog. Evtei bai gej surgaj baigaa ni zøv bolovch mønhiin hørsh gedeg ni yamar ch hereggui zuil yum. Hezee negen tsagt bid Ømnød Mongol hemeeh budentei undes ugsgaa, hel soyol negtei ah duu nartaigaa hørsh uls bolj l taaraa. Ene tsag uyess l tøvøøs zugtah huch, tøv ruu temuuleh huch hoyor zereg uilchilj ehlene. Tøv ruu temuuleh huchiig bid ene uyed l zøv ashiglaj uls undestnee negtgeh arga zamiig mash onovchtoi nariin argaar suvegchleh yostoi. 1915 onii gurvan ulsiin gereegeer aldsan Ømnød Mongoloo erguulen avch ug gereend oroltsoj ami nasaa aldsan Manlaibaatar Damdinsuren, Shirnendamdin, Chandarjav, Dashnyam, Udai zereg øvøg deedsiinhee chin husel zahiasiig biyeluulj, gegeen sunsiig amarjuulah ni mongolchuud bidnii ariun uureg bilee.Zøvhøn Øvør Mongoloor zogsohgui Tøv mongolchuud bid aldagdan deeremduulsen ard tumen, gazar nutgiinhaa zug haraa salgahgui shirteestei baigaasai hemeen Ih ezen Chingis haaniihaa sunsend suslen zalbirmoi. Jijig baihiin zovlon, huvaagdmal baihiin gaslan, busdiin koloni baihiin gutamshigiig mongol undestnuud ønøødør hangalttai amsaj bna. Mongolchuud negdej baij l edgeer berhsheeluud arilna. Idsen eruu huvhairch, iduulsen but nogoorno gej mongolchuudiin zuir ug bii dee.Mongolchuud negen tugan door negdej, tseej teneger yavah tsag oirhon baigaa gedegt bi itgedeg.Bidnii huvi zaya bidnii setgeliin galaas l shaltgaalna. Hatuu hetsuug sørsøn humuunii amidral degjij deeshilj, ursgal dagan uruudsan amidral duusdag ni jam yum hoino niigmiin amidraliig ch gesen sørøn baij bichsen, sørj zogsson setgel yugaa delhiin Mongolchuudiin setgel baigaasai hemeen enehuu niitlelee øndørløyø.
　

Нармай монгол